Imatran Seudun SähköSanomat
Imatran Seudun Sähkö
Asiakkaille 25.2.2022

Vuodenvaihteen hintakriisin opetukset on hyvä muistaa

Hintakriisi teki käsitteen energiaköyhyys tutuksi koko Euroopassa. Ukrainan kriisi vaikuttaa sähkön hintaan ja koskettaa meitä kaikkia. Kenenkään ei tule tuudittautua kriisin tullessa pelkästään hyvinvointiyhteiskunnan tukeen.

Sodaksi muuttunut Ukrainan kriisi on johtanut ennennäkemättömiin pakotteisiin ja mahdollisiin vastapakotteisiin. Suurin vaikutus näillä arvioidaan olevan energiasektoriin ja erityisesti energian hintaan. Energiahyödykkeiden hinnoista sähkön hinta reagoi muutoksiin herkimmin, nopeimmin ja voimakkaimmin, koska tuotetta ei voi varastoida. Sähkö on välttämättömyyshyödyke, jota kaikki tarvitsevat ja jonka varassa kaikki toimii. Siksi sähkön hinta kriisien keskellä koskettaa meitä kaikkia.

Esimakua energian hintakriisistä saimme vuodenvaihteessa, jolloin sähkön hinta kohosi historiallisen korkeaksi. Kymmenet eurooppalaiset sähkö- ja kaasuyhtiöt tekivät konkurssin, ja energian toimitukset sähkönkäyttäjille jouduttiin järjestämään uudelleen. Kosovossa sähköä jouduttiin säännöstelemään. Ranskassa, ja myös Suomessa, teollisuutta oli ajettava alas, jotta sähkö saatiin riittämään.

Hintakriisi teki käsitteen energiaköyhyys tutuksi koko Euroopassa. Suomessa kriisi kohteli erityisesti haja-asutusalueiden pienituloisia talouksia. Ilman sähköyhtiöiden joustavia maksuaikoja ja kolmannen sektorin tukea monet taloudet eivät olisi selviytyneet sähkölaskuistaan. Yhteiskunta tiedosti, että korkeiden energian hintojen vuoksi yhteiskuntarauha voi olla uhattuna. Helmikuun puolivälissä maan hallitus mietti edelleen, miten korkeat sähkölaskut kompensoidaan sähkön käyttäjille. Monet muut Euroopan maat toteuttivat välittömästi toimia, joilla pulaan joutuneita kotitalouksia autettiin.

Tuudittautua ei pidä

Useat asiantuntijat ovat arvioineet, että kun Olkiluodon kolmas reaktori aloittaa kaupallisen tuotannon, tilanne rauhoittuu. Voimala tarvitsee häiriöiden varalta varajärjestelyt, joihin kuuluu myös rajasiirtokapasiteetin pienentäminen Pohjois-Ruotsista. Nettohyöty sähkömarkkinoille ei siis ole koko käyttöön otettavan tehon suuruinen.

Vaikka tilanne nyt rauhoittuisi, ennätyksellinen sääriippuvan tuulivoimatuotannon osuus, rajasiirtoyhteyksissä esiintyvät häiriöt ja jopa kansallisvaltioiden poliittisista syistä tekemät sähkön siirron rajoitukset voivat jatkossakin aiheuttaa sähkön hintakriisejä. Ongelmaa ei siksi saa lakaista maton alle. Jollakin tapaa vakaa ja ennustettava sähkön hinta on edellytys investointien toteutumiselle ja menossa olevalle vihreälle siirtymälle.

Hinnan sähkölle leipovat sähköpörssien algoritmit

Sähkön hinta muodostuu sähköpörsseissä, joista meille tutuin on Nord Pool -sähköpörssin Spot-markkinapaikka sekä tulevaan sähkön termiinihintaan keskittyvä johdannaispörssi Nasdaq. Pörssien algoritmit eivät ole avoimia, joten emme tiedä, kenen sähköntuottajan myyntitarjous tai sähkön tarvitsijan ostotarjous on se, joka määrää viimeisen hinnan. Hinta voi olla yhtä hyvin olla vesivoimatuottajan asettama kaupallinen tavoitehinta tuotetulle megawattitunnille kuin hinta, jolla terästehdas on valmis pysäyttämään tehtaan prosessin.

Pörssien algoritmit ovat peräisin 90-luvun alusta, jolloin niillä ohjattiin voimalaitosten ajojärjestystä. Kukaan ei silloin voinut kuvitella, että ne ohjaavat nyt 2020-luvulla yhteiskunnan tulonsiirtojen tarvetta ja määräävät teollisuuden kilpailukyvyn. Tarve sähkön hinnan määräytymisperusteiden avaamiseen on ilmeinen. On mentävä sylttytehtaalle katsomaan, mistä se sähkön hinta oikein tulee.

Sähköpörssistä hinta valuu sähkön käyttäjille joko suoraan pörssihintaisten sopimusten muodossa tai viiveellä perustuen paketti-, indeksi-, kvartaalisopimuksiin ja perinteisiin kiinteähintaisiin ja toiseksi voimassa oleviin sähkösopimuksiin. Pörssin teoreettiset ylärajat hinnoille ovat niin korkeat, etteivät ne millään tavoin suojaa yrityksiä tai kotitalouksia kohtuuttomilta sähkön hinnoilta.

Hintakriisi opetti, että kriisin keskellä kaikki toimijat pyrkivät pelastamaan myös itsensä ja turvaamaan oman toimintansa jatkuvuuden. Siksi kuluttajaviranomaisten ja markkinaoikeuden ratkottavana on useita erilaisia sähkösopimuksiin liittyviä riitaisuuksia, jotka syntyivät hintakriisin aikana. Tässä asiassa energia-ala ei ole sen kummempi kuin finanssisektori, joka riiteli 1990-luvulla luvulla kuluttajien kanssa peruskorkosidonnaisten lainojensa sopimusehtojen pitävyydestä.

On myös syytä muistaa, että kriisin keskellä monet resurssit yksinkertaisesti loppuvat. Viime vuoden lopulla monien sähköyhtiöiden asiakaspalvelut ruuhkautuivat niin pahoin, ettei asiakkaiden puheluihin yksinkertaisesti vastattu. Siksikin huoltovarmuustoiminnan tulisi olla kriiseihin varautumista, ei niihin reagointia.

Huoltovarmuusorganisaatiolla on näytön paikka

Maan hallituksen lupaus varautumisesta pakotteisiin on tässä tilanteessa ymmärrettävä, mutta katteeton. Kun ministerit nyt kertovat, että energiatalouteen liittyviä asioita on mietitty, huoltovarmuuteen liittyviä toimenpiteitä on tehty ja että tilanne on hallussa, kansa muistaa vielä kahden vuoden takaa sosiaali- ja terveysministeriön ilmoituksen, että ”koronapotilaiden tutkimukseen ja hoitoon tarvittavia suojaimia on hyvä määrä. Ne eivät ole loppumassa.”

Huoltovarmuusorganisaatiolla onkin nyt siten näytön paikka legitimiteettinsä säilyttämiseksi. Legitimiteetillä tarkoitetaan sitä, miten kansalaiset hyväksyvät huoltovarmuuteen liittyvät toimet ja luottavat huoltovarmuustoimintaan.

Legitimiteetti ei perustu pakkoon eikä muodostu vain toimintaa ohjaavasta lainsäädännöstä, vaan myös kansalaisten tosiasiallisesta hyväksynnästä järjestelmään kohtaan. Tätä voidaan rakentaa vain todellisilla teoilla ja kertomalla avoimesti näistä teoista. Jos joku asia ei vielä ole oikein kunnossa, siitäkin voisi kertoa.

Energia-alan huoltovarmuustyö perustuu Huoltovarmuuskeskuksen ja Energiateollisuuden väliseen poolisopimukseen, jolla tavoitellaan viranomaisten ja energiahuollosta käytännössä vastaavien yritysten hyvää yhteistyötä. Yhteistyön haasteena on, miten verkottua niin, että varautumissuunnitelmat voidaan pitää luottamuksellisina ja samaan aikaan varmistaa, että kaikilla yrityksillä on yhteinen tilannekuva ja tieto tarvittavista toimenpiteistä. Haaste on sama kuin vaikkapa kansainvälisillä moottoripyöräkerhoilla, jotka ovat tässä asiassa ovat osoittautuneet taitaviksi.

Itärajalla toimivan energiayhtiön näkökulmasta on tärkeää, että huoltovarmuustyö ei ole suljettua, keskusjohtoista ja arroganttia suunnittelutyötä, vaan alueilla yritysten ja julkisen sektorin kesken tapahtuvan käytännön työn tukemista.

Varautuminen on aina ajankohtaista

Vuodenvaihteen hintakriisin opetus oli, että kenenkään ei tule tuudittautua kriisin tullessa pelkästään hyvinvointiyhteiskunnan tukeen. Kotivara on hyvä pitää kunnossa, polttopuut pinossa. Naapureiden kanssa kannattaa olla väleissä.

Hyvä varautumien ei tarkoita panikoitumista, hamstrausta, ahdistumista, mutta ei myöskään tilanteen kieltämistä, salaamista, neuvottomuutta ja sinisilmäistä toiveajattelua. Hyvää varautumista voi tehdä ja sitä tulee tehdä kaikkina aikoina.

Varautuminen on vanhanaikaista hyvää taloudenpitoa, käden taitoja, naapuriapua, valmistautumista talven varalle, yrityksissä vaikkapa hyvin suunniteltuja materiaalihankintoja, sopimushallintaa, monitaitoisuutta ja kassanhallintaa. Kaikkea sitä, mitä me suomalaiset olemme osanneet aina tehdä. Kenties kotivaraa olisi hyvä täydentää, laittaa vihdoinkin polttopuut kunnolla sateelta suojaan, ostaa paristo taskulamppuun, pyytää se uusi naapuri kahville.

Varautuminen on aina ajankohtaista, kävi Ukrainan kriisissä miten kävi.

Miten sinä olet varautunut mahdollisen pitkän sähkökatkon varalle? Tällä hetkellä yleinen suositus on, että kansalaisen on syytä varautua ns. kotivaralla 72 tunniksi, eli kolmeksi vuorokaudeksi. https://72tuntia.fi/sahkokatko/

2 kommenttia

Juhani Lahtinen 25.2.2022 klo 19:06

Hyvä ja ajankohtainen sekä asioita selventävä artikkeli kiinnostavista asioista. Varsinkin varautumisesta kertovan kappaleen jokaisen tulisi lukea ja tiedostaa itselleen.
Tuntuu vähän jopa pelottavalta että sähkön hinnoittelu on algoritmien hallussa, toivottavasti kuitenkin riittävästi ihmisten hallinnassa.
Huoltovarmistusorganisaatio meni hieman ”yli hilseen” mutta kai se siitä…

Paula Laamanen 28.2.2022 klo 03:48

Tosi hyvä ja tarpeen. Sähkö on nykymaailmassa perustarve, jonka pitäisi olla valtion erityissuojeluksessa, niin että sillä ei voisi keinotella. Miten paljon voittoa on tarpeeksi kaupallisille sähköyrityksille? Suututtaa kun ei voi itse kuitenkaan juuri vaikuttaa ostamaansa välttämättömään tuotteeseen. Sen hintaan varsinkaan. On pörssin armoilla.

Kommentoi artikkelia

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*
*

Kestävä sähkösopimus
Ekologisuutta ja edullisuutta ajattelevalle. 100 % tuulivoimaa!
Tarkista ajantasainen hinta verkkokaupasta
verkkokauppa.issoy.fi
Perusmaksu
2 €/kk
Tutustu

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaa Imatran Seudun Sähkön uutiskirje sähköpostiisi niin pysyt kärryillä ajankohtaisista asioista ja tiedät mistä kaupungilla puhutaan.

Siirry tilaamaan

ISSN 2670-2207 (painettu)
ISSN 2670-2649 (verkkojulkaisu)

Sähköyhtiö sinuu varten.

Asiakaspalvelu

Asiakaspalvelumme palvelee:
ma-pe klo 9-15

puh. 05 683 5209

asiakaspalvelu@issoy.fi