Puita pesään pakkasella – puunpoltto säästää mukavasti lämmityskuluja
Kireiden pakkasten aikana takkatulen lämpö tuntuu erityisen miellyttävältä. Miellyttävyyttä lisää se, että lämmitys näkyy mukavasti myös energialaskussa.
Puu on kotimaista polttoainetta ja edullinen vaihtoehto erityisesti sähkölämmityksen tueksi pakkasaikaan. Pientaloissa käytetään polttopuuta vuodessa keskimäärin 6 pinokuutiometriä. Jos tulisijana on uusi varaava takka tai leivinuuni ja poltettava puu koivua, tuotetaan laskureiden mukaan energiaa 7 524 kWh. Se näkyy jo mukavasti sähkölaskussa.
Puita polttaessa on hyvä muistaa muutama perusniksi
- Polta aina kuivaa puuta, sillä kosteus syö puun lämpöarvoa. Hyvä polttopuun kosteus on 15–25 %. Estä maakosteuden ja sateen pääsy polttopuihin varastoinnin aikaan. Ota puut sisälle vähintään vuorokausi ennen käyttöä.
- Sytytä puut päältä, silloin palamiseen riittää tarpeeksi happea. Polta samankokoista puuta, silloin palaminen on tasaista. Sytytyspuut voivat olla pienempiä. Eniten päästöjä syntyy sytytysvaiheessa ja puiden lisäyksessä.
- Lisää polttopuuta vähitellen pienissä erissä. Lisää puita vasta kun entiset ovat palaneet lähes hiillokselle, ja liekit ovat laskeutuneet. Laita puut mielellään kuoripuoli alaspäin. Vältä turhaa tulen kohentelua, jotta palaminen ei häiriinny. Älä lado tulipesää täyteen. Vapaata tilaa pitää olla vähintään 1/3 tulipesän korkeudesta.
- Ethän sulje peltiä liian aikaisin, ettei synny häkää. Anna hiilloksen palaa loppuun asti. Punaisena hehkuva hiillos luovuttaa paljon lämpöä, 25–40 % puun energiasisällöstä. Vähennä uunin luukusta virtaavan ilman määrää ja kohenna tummuneita kekäleitä. Sulje hormipelti kokonaan vasta silloin, kun hiillos on palanut loppuun.
Pilkkeen lämpöarvoja 20 % kosteudessa
| Puulaji | Lämpöarvo (kWh/kg) | Lämpömäärä (kWh/irto-m3) | Lämpömäärä (kWh/pino-m3) |
| Mänty | 4,15 | 810 | 1 360 |
| Kuusi | 4,10 | 790 | 1 320 |
| Koivu | 4,15 | 1 010 | 1 700 |
| Leppä | 4,05 | 740 | 1 230 |
| Haapa | 4,00 | 790 | 1 330 |
Oikea puulaji oikeaan käyttöön
- Havupuut, kuusi ja mänty, voivat räiskyä kipinöitä ja sopivat luukullisiin uuneihin sekä jatkuvalämmitteisiin saunankiukaisiin.
- Koivun lämpöarvo on korkea suuren tiheytensä vuoksi. Koivu sopii hyvin leivinuunien, varaavien takkojen ja avotakkojen lämmitykseen.
- Leppä sopii erityisen hyvin jatkuvalämmitteisen saunan ja savusaunan lämmitykseen sekä helloihin ja avotakkoihin.
Lähde: VTT/ Tehokas ja ympäristöä säästävä tulisijalämmitys
”tuotetaan laskureiden mukaan energiaa 7 524 kWh”
Tuo on turhan tarkka ja teoreettinen arvo ja pitäisi tietysti sanoa että tuotetaan noin 7500 kWh talon lämmitykseen hyödynnettävää energiaa. Siis siitä 6 pinokuutiometristä koivuklapeja. Oletus on että tulisijan hyötysuhde on noin 70…75%. Sehän vaihtelee paljon tulisijasta ja sen käyttötavasta riippuen.
Jos ne klapit ovat sellaisia, että lämpömäärä on polttamalla 1700 kWh / p-m3, niin kyllä kuudesta motista tuotetaan 6×1700 = 10200 kWh energiaa. Energiasta vaan häipyy savukaasujen mukana ja savupiipun kautta johtumalla noin 2700 kWh ulkoilmaan.
Puulämmöllä saadaan helposti alennettua niin sähkön kuin öljynkin kulutusta, kun vaan päälämmitysjärjestelmän automaattinen säätö toimii riittävän tarkasti.