Puista vapaa sähkölinja -projektille positiivinen vastaanotto

Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy:n liiketoimintajohtaja Tero Karjolaa ilahduttaa, kuinka positiivisesti maanomistajat ovat suhtautuneet johtokadun levennysprojektiin.

Miksi ISSS Oy ja Metsänhoitoyhdistys poistavat puita sähkölinjojen reunoilta?

– Haluamme nopeutetusti parantaa sähkönjakelun luotettavuutta asemakaava-alueen ulkopuolella asuville asiakkaillemme. Puista va­paa sähkölinja on myös hyvin kustannustehokasta, sillä kun raivaam­me puita sähkölinjan ympäriltä, voimme käyttää vielä hyvässä kunnos­sa olevan runkoverkkomme aina teknisen käyttöikänsä loppuun asti.

Miksi sähkönjakeluverkko kannattaa rakentaa toimitusvarmaksi?

– Sähkön tärkeys asiakkaillemme on kasvanut ja kasvaa tulevaisuu­dessa jatkuvasti, minkä vuoksi pitkät sähkökatkot on saatava merkit­tävästi vähenemään. Sähkönjakelun toimitusvarmuutta ohjaa myös sähkömarkkinalaki.

Monet muut verkkoyhtiöt rakentavat toimitusvarmaa sähköverkkoa korvaamalla ilmajohdot maakaapeloinnilla. Miksi ISSSOy ei tee niin?

– Jokainen verkkoyhtiö kehittää toimitusvarmuutta omista lähtökoh­distaan. Me olemme vuosituhannen alusta lähtien investoineet mer­kittävästi asemakaava-alueen ulkopuoliseen ilmajohtorunkoverk­koon, ja johdot ovat vielä hyvässä kunnossa. Johtojen kaapeloiminen ennen teknisen käyttöiän päättymistä aiheuttaisi kaapeloinnin lisäk­si merkittäviä kustannuksia. Tavoitteenamme on tehdä investointeja nyt raivattaville alueille, kun puut ovat kasvaneet takaisin ja ne alka­vat taas uhata johtoja. Nämä investoinnit toteutetaan tuolloin tule­vaisuuden tekniikoilla.

Miten paljon kalliimpaa maakaapelointi on verrattuna puista vapaaseen sähkönlinjaan?

– Kaapeloinnin hinta on moninkertainen verrattuna nyt tehtävään puista vapaaseen sähkölinjaan. Kaapeloinnin kustannusta kasvattaisi myös se, että vielä käyttöikää omaava ja hyvässä kunnossa oleva joh­to jouduttaisiin ennenaikaisesti purkamaan.

Mitä metsänomistajan tarvitsee tehdä, kun hän saa Metsänhoito­yhdistykseltä kirjeen johtokadun leventämisestä tämän mailla?

– Kirjeestä löytyvät ohjeet valtakirjan palauttamiseen. Halutessaan metsänomistaja voi olla yhteydessä myös alueensa metsäasiantunti­jaan ja kysyä häneltä tarvitsemiaan lisätietoja. Myös metsäasiantunti­jan yhteystiedot löytyvät kirjeestä.

Mitä jos metsänomistaja haluaisikin osallistua hankkeeseen sen jälkeen, kun johtokatua on jo levennetty sillä alueella, jossa hänen maansa sijaitsevat?

– Tähän meillä on hyviä uutisia. Hankkeeseen on mahdollista lähteä vielä mukaan, kun kaikki metsänomistajat tullaan kontaktoimaan al­kuvuodesta vielä uudelleen.

Miksi metsänomistajien kannattaa antaa leventää johtokatua omilla maillaan?

– Yleensä metsänomistajat asuvat kyseisellä alueella. Hankeeseen osallistumalla voi vaikuttaa positiivisesti oman ja alueen muiden asi­akkaiden sähkönjakelun luotettavuuteen. Projektiin osallistuminen on myös tehty metsänomistajalle mahdollisimman helpoksi ja vai­vattomaksi. Tämän lisäksi maksettavat korvaukset ovat kohtuulliset ja tekevät hankkeeseen osallistumisen metsänomistajalle taloudelli­sesti hyvin kannattavaksi.

Minkälaisen korvauksen metsänomistaja saa?

– Metsänomistajalle maksetaan levennetyn johtoalueen osalta Ta­pion-taulukon mukaisesti odotusarvolisää, jolla korvataan tulevia puuston tuottoja. Levennetystä alueesta maksetaan myös uudista­miskorvausta 1240 €/ha. Lisäksi alueella oleville taimikoille tehdään metsänhoidollinen harvennus ilmaiseksi. Puustosta maksamme LU­KEn:n Kymi-Savon uudistushakkuun keskihintaa, johon lisätään 5 €/ m³ bonus.

Minkälaista palautetta metsänomistajat ovat hankkeesta antaneet?

– Palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista. Moni on kokenut han­keen hyväksi ja tärkeäksi.