Myrsky tai lumi eivät pääse tekemään tuhojaan puista vapaalla sähkölinjalla
Imatran Seudun Sähkönsiirto ja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala käsittelevät sähkölinjoja puista vapaiksi. Jos projektiin lähtee mukaan tarpeeksi metsänomistajia, säistä aiheutuvien sähkökatkojen määrä vähenee Imatran seudulla jopa 80 prosenttia.
Mitä tapahtuu?
Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy ja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala toteuttavat yhteistyössä maanomistajien kanssa hankkeen, jossa sähkölinjojen reunametsät käsitellään puista vapaaksi. Projektilla saavutetaan merkittäviä keskeytys-, kunnossapito- ja viankorjauskustannussäästöjä seuraavan 20 vuoden ajan. Asiakkaille hanke näkyy parantuneena asiakaskokemuksena, sähkökatkot vähenevät ja niiden kestot lyhenevät.
Projektissa käsitellään ilmajohtojen reunametsiä Imatran, Ruokolahden ja Rautjärven haja-asutusalueilla 560 kilometrin mittaisella matkalla. Tämä kattaa kyseisen alueen koko keskijännitejohtoverkoston. Metsänomistajien puolesta asiaa hoitaa koko projektin ajan Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala. Projekti perustuu vapaaehtoisuuteen, eli puita poistetaan vain niiden metsänomistajien mailta, jotka siihen luvan antavat.
Miksi puista vapaa johtoalue?
Tärkein syy johtokatujen leventämiseen on, etteivät puut pääse kaatumaan sähkölinjoille. Kun puustoa poistetaan nykyistä leveämmältä alueelta, sähkökatkot vähenevät ja ne kestävät lyhyemmän aikaa.
Jos vuonna 2010 sähkölinjojen johtokadut olisivat olleet yhtä leveät, Asta-myrsky ei olisi päässyt aiheuttamaan yhtä suuria tuhoja Imatran seudulla. Tuolloin myrsky tuhosi sähkölinjoja jopa pylväitä kaataen, mikä tarkoitti, että linjoja jouduttiin rakentamaan kokonaan uusiksi.
Puiden poistaminen johtoalueelta edesauttaa täyttämään sähkömarkkinalain vaatimuksen sähköverkkoyhtiön toimitusvarmuudesta nopeutetusti ja kustannustehokkaasti. Projektin jälkeen Imatran Seudun Sähkönsiirron verkoista 69 prosenttia on säävarmaa verkkoa.
Miksi johtoja ei maakaapeloida?
Imatran Seudun Sähkönsiirron sähköverkon haja-asutusalueen ilmajohdot on uusittu pääosin 2000-luvun alkupuolella, ja ne ovat hyvässä kunnossa. Niillä on teknistä käyttöikää vielä 20–30 vuotta. Puista vapaa sähkölinja on nopea ja kustannustehokas tapa toteuttaa haja-asutusalueiden ilmajohtojen säävarmuus. Nyt käsiteltävien alueiden arvioidaan pysyvän puista vapaana yhtä kauan kuin sähköverkolla on käyttöikää.
Mitä tehdään?
Sähkölinjojen ympärillä olevaa johtoaluetta laajennetaan 10 metristä 40 metriin leventämällä johtoaluetta 15 metriä molemmin puolin. Hanke toteutetaan projektiluontoisesti ja kerrallaan käsiteltävät linja-alueet ovat 5–15 kilometriä pitkiä. Puista vapaan sähkölinjan toteuttaminen on kaksi vuotinen projekti ja yksi Imatran Seudun Sähkönsiirron suurimpia meneillään olevia hankkeita.
Luontoarvot
Arvokkaat metsäympäristöt ja vesistöt on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa.
Lahopuuta pyritään mahdollisuuksien mukaan säästämään ja tekopökkelöitä jätetään rikastuttamaan metsäluonnon monimuotoisuutta. Tekopökkelöitä tehdään vähempiarvoisista lehtipuista katkaisemalla puunrungot 2–5 metrin korkeudelta.
Elävänä katkaistu puu lahoaa muutamassa vuodessa, ja se muodostaa kasvualustan lahopuulajistolle. Projektin jälkeen käsitelty alue on maanomistajan vapaassa käytössä ja hyödynnettävissä esimerkiksi joulukuusien ja marjapensaiden istuttamista varten.
Mitä tämä tarkoittaa metsänomistajille?
Metsänomistajia käsiteltävillä alueilla on yhteensä yli 2000.
Metsänomistajille maksetaan korjatusta puusta Luonnonvarakeskuksen määrittelemää keskiarvohintaa suurempi korvaus. Myös puuston odotusarvosta maksetaan, eli metsänomistajalle korvataan menetyksiä mahdollisista ennenaikaisista hakkuista.
Jos metsänomistaja suostuu puiden kaatamiseen alueeltaan, hänen tarvitsee vain allekirjoittaa sopimusehdotus ja toimittaa se Metsänhoitoyhdistykselle. Yhdistys vastaa puuston poistamisesta ja hoitaa samalla metsänomistajan puolesta taimikonhoidon.
Paikallinen hyöty
Korjattavaa puutavaraa kertyy arviolta 60000–80000 kuutioita paikallisten tuotantolaitosten hyödynnettäväksi. Määrä vastaa noin puoltatoista prosenttia Etelä-Karjalan vuotuisesta hakkuumäärästä. Projektilla pyritään työllistämään paikallisia yrityksiä niin paljon kuin mahdollista. Kaikkiaan Metsänhoitoyhdistyksen organisoimassa reunametsien käsittelyssä on mukana noin 40 työntekijää, johon kuuluvat sekä metsurit että hakkuukoneiden ja ajokoneiden kuljettajat. Kun maanteiden varsilla olevia reunametsiä levennetään, myös liikenneturvallisuus paranee näkyvyyden parantuessa.