Mikä sähkönsiirrossa maksaa?
Teksti: Karita Uitti Lähde: Energiateollisuus
Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy siirtää sähköä imatralaisiin koteihin ja muihin rakennuksiin vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Pidämme huolta sähköjohdoista, kaapeleista ja kaikesta, mikä liittyy sähköverkon toimivuuteen. Meillä on runsaslukuinen asiakaskunta ja paljon johtoa. Palvelemme noin 25 000 sähkönsiirtoasiakasta ja huolehdimme noin 3 000 kilometrin sähkönjakeluverkosta.

Aika-ajoin kuulee ihmisten kritisoivan sähkönsiirron kalliita hintoja. Tuttuja ovat väittämät, että siirtohinnat ovat nousseet rajusti, siirtohinta on valmiilla verkolla rahastamista ja että verkko on automaattinen lupa painaa rahaa. Pitävätkö nämä väittämät paikkaansa ja mikä siinä sähkönsiirrossa oikeastaan sitten maksaa? Tarkastellaan aihetta hieman tarkemmin.
Sähkövero
On totta, että sähkön siirron laskut ovat viime vuosina kasvaneet. Kahdessakymmenessä vuodessa sähkönsiirtohinnat ovat sähkölämmitteisillä taloilla nousseet keskimäärin 55 %. Se on pitkällä aikavälillä maltillinen korotus. Se, mikä sähkölaskussa siirtoyhtiön osalta on noussut huimasti, on sähkövero. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana sähkövero on noussut 265 %. Verojen osuus sähkölaskustasi on liki 1/3. Vero kerätään osana sähkön siirtohintaa ja kunkin alueen sähkönsiirrosta vastaava paikallinen verkkoyhtiö tilittää sen valtiolle. Ei siis ihme, jos sähkönsiirron osuus laskusta tuntuu suurelta, koska n. 57 % siirtolaskun osuudesta on veroja.
Hinnoittelun kohtuullisuus
Ovatko siirtohinnat sitten kohtuullisia? Verkkotoiminta on luvanvaraista ja tiukasti säänneltyä, luonnollisen monopolin muodossa tapahtuvaa liiketoimintaa. Sähkömarkkinalain mukaan verkkoyhtiön tulee toimia kaikkia osapuolia kohtaan syrjimättömästi ja siirtopalveluja on myytävä kaikille tasapuolisin perustein. Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy:n jakeluverkosta suurin osa on haja-astutusalueella, joten johtoa on siellä asiakkaisiin nähden enemmän kuin kaupunkialueella. Hinta on kuitenkin sama asiakkaasta ja tämän asuinalueesta riippumatta. Hinnoittelun kohtuullisuutta valvovat energiaviranomaiset, joten ylihinnoittelu ei ole mahdollista. Viranomainen määrittää sallitun liikevaihdon ja katon siirtohinnoittelulle. Mahdollinen ylijäämä on valmistautumista investointeihin ja se on palautettava asiakkaille seuraavalla valvontajaksolla.
Mistä sähkönsiirtohinta muodostuu?
Vaikka sähkö siirtyy itsestään, vaatii siirtoreitin ylläpito monenlaisia toimenpiteitä. Kustannuksia syntyy verkon käyttötoiminnasta, huolloista ja viankorjauksista ja verkko-omaisuudesta. Valtaosa sähkönsiirtohinnasta on siis investointeja ja rahoitusta (54 %) ja kunnossapitoa (30 %). Lisäksi verkkoyhtiön vastuulle kuuluu mittaus ja siirron laskutus. Näistäkin aiheutuu kustannuksia, joista maksat verkkoyhtiöllesi. Kantaverkkoyhtiö Fingridille maksettavat maksut (10 %) lohkaisevat myös oman osansa kustannuksista. Loput 6 % kustannuksista on häviösähköä.
Investoinnit
Miksi investointeja on tehtävä? Yksi syy miksi nyt investoidaan paljon, on sähkömarkkinalaki. Se määrittelee, että jakeluverkko on suunniteltava ja rakennettava, ja sitä on ylläpidettävä siten, että
– jakeluverkon vioittuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta asemakaava-alueella verkon käyttäjälle yli 6 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä.
– jakeluverkon vioittuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta muulla alueella verkon käyttäjälle yli 36 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä.
Nämä vaatimukset tarkoittavat, että verkon on oltava säävarmaa. Toimitusvarmuusinvestoinnit on tehtävä vuoden 2028 loppuun mennessä.
Osalle verkonhaltijoista on myönnetty lisäaikaa vaatimusten täyttämiseen. Lisäajan perusteena ovat olleet esimerkiksi vaatimusten täyttämiseksi tarvitut erityisen suuret investoinnit. Lisäaikaa on voitu myöntää joko vuoteen 2032 tai 2036 saakka. Säävarma verkko taas tarkoittaa useimmiten maakaapelointia ja se maksaa. Samaan aikaan yhteiskunnan sähköriippuvuus lisääntyy, asiakkaiden odotukset kasvavat, sähkön käyttötavat muuttuvat ja uusiutuva tuotanto lisääntyy. Syitä investoinneille on siis monia. On meidän kaikkien etu, että verkko on kunnossa ja mahdollistaa kaikki nämä vaatimukset.
Kun seuraavan kerran katsot sähkölaskuasi, muista mitä kaikkea maksamasi siirtomaksut mahdollistavatkaan. Toimiva sähköverkko helpottaa elämää kummasti.
Miksi investoidaan
- sähkömarkkinalain vaatimukset
- varmistetaan sähkönsaanti
- varaudutaan myrskyihin
- verkko ikääntyy (sähköverkon keskimääräinen käyttöikä on 40 v.)
- yhteiskunnan odotukset kasvavat
- uudet sähkönkäyttötavat yleistyvät (aurinkoenergia, sähköautot)
”Siirtohinnat nousseet keskim. 55%”
No, tietysti paljon sähköä käyttävillä %-hinnannousu on maltillisempi, kun siirron energiahintaa on nostettu selvästi vähemmän kuin kiinteää perusmaksua.
Olen minäkin sähkölämmittäjä, mutta kulutan vain 5000 kWh/v. Sähkön säästeliäs käyttöhän on ollut 70-luvun energiakriisistä lähtien suosituksena.
20 vuotta sitten (2001) maksuni olivat 3x25A yleissiirrossa;
5,60€/kk + 2,54 snt/kWh ja koko vuoden siirtolasku 194,20 euroa.
Nyt maksut ovat 19,41 €/kk + 4,15 snt/kWh, siitä tulee vuosilaskua 440,42 euroa.
Perusmaksu on noussut huimat +247%, siirron energiamaksu +63%.
Ja koko vuoden siirtolasku +127%.
Näitä lukuja ei voi sanoa mitenkään kohtuullisiksi, kun yleinen elinkustannusindeksi on noussut vuosina 2000-2020 vain 31,5%. Myönnän kyllä että sähkönsiirto on maassamme arvokkaampi hyödyke kuin vaikkapa joku piimätuote, mutta ei nyt sentään moninkertaista hinnankorotusta edellyttävä.
Tietysti nämä säävarmuusinvestoinnit ovat nyt nostaneet siirtohintoja poikkeuksellisesti vuoden 2016 jälkeen, mutta pitikö sitä perusmaksua välttämättä nostaa noin paljon ?
Suorastaan hämmästyttää miten halvalla siirtoa on hoidettu 20 v sitten, syynä lienee ilmakaapelilinjojen johtokatujen raivaustöiden supistaminen minimiin.
On sähköverokin kallistunut 0,8567 >> 2,79372 snt/kWh eli +226%, mutta sehän on veropolitiikkaa eikä sillä ole sähkön siirtopalvelun kanssa mitään tekemistä. Eikä sillä voi puolustella korkeita siirtohinnan korotuksia.
Kiitos kommentistasi. 20 vuotta sitten rakennettiin enimmäkseen ilmajohtoverkkoa, jonka kustannukset ovat edullisemmat kuin kaapeloinnin. Nykyisin uutta verkkoa rakennettaessa/saneerattaessa ratkaisuna on lähes aina maakaapelointi. Verkkopalvelumaksut ovatkin nousseet vuosien saatossa, kuten sähköverokin. Emme siis puolustele/perustele sähkön siirtohintojen nousua pelkästään veroilla. Verkkopalvelumaksujen nousujen pohjalla ovat olleet investoinnit sähköverkkoon sekä yleisen kustannustason nousu. Verkkoyhtiöiden hinnoittelun kohtuullisuutta valvoo Energiavirasto. Noudatamme hinnoittelussamme heidän ohjeistuksia sekä määräyksiä. Viimeisen kuuden vuoden aikana säävarmaa verkkoa on saavutettu investointien avulla merkittävästi. Kyseisten vuosien aikana toimitusvarmuutemme on parantunut 43,8 %:sta 54,6 %:iin (säävarmuus).