Mihin vettä kuluu ja miten sitä voisi vaivattomasti säästää?
Parhaiten tuloksia saa välttämällä turhaa vedenkäyttöä ja korjaamalla vuodot nopeasti. Tässä vinkkejä fiksuun vedenkäyttöön.
Motivan ja Työtehoseuran tekemän vedenkäyttötutkimuksen mukaan suomalaiset kuluttavat vettä noin 113 litraa vuorokaudessa. Vedestä noin 65 prosenttia on kylmää ja 35 prosenttia lämmintä. Käytettävästä vedestä suurin osa, eli 45 prosenttia kuluu peseytymiseen.
Vedenkäyttö on vähentynyt selvästi edelliseen, vuonna 1977 toteutettuun tutkimukseen verrattuna. Silloin tulokseksi saatiin 155 litraa vuorokaudessa. Silloinkin eniten vettä kului peseytymiseen, tosin vedenkäyttötavat ovat siitä muuttuneet. Suihkussa käydään nyt enemmän ja ammeet ovat muuttuneet poreammeiksi ja paljuiksi. Tiskikoneet hoitavat astianpesun pienemmällä vesimäärällä käsitiskiin verrattuna.
Käytämme vettä eniten:
- peseytymiseen 50 l/hlö/vrk
- WC-käynteihin 20 l/hlö/vrk
- pyykkiin 20 l/hlö/vrk
- keittiössä 20 l/hlö/vrk
Kuvan lähde: Kestävä vedenkäyttö – vedenkäyttöselvitys. 2020 Työtehoseura.
Mistä sitten voisimme säästää?
Vesi on tärkeä luonnonvara ja maapallolla moni elää ilman puhdasta vettä. Veden turhaa käyttöä on hyvä vähentää, samalla säästyy veden lämmittämiseen kuluvaa energiaa. Tässä vinkkejä vedensäästäjälle.
1. Käy suihkussa viivyttelemättä, älä juoksuta vettä turhaan
Pesytyminen on suurin vedenkäyttökohde. Lisäksi lämmin käyttövesi on kolme kertaa kalliimpaa kuin kylmä vesi. Lyhentämällä suihkussaoloaikaa 2 minuutilla voi vuoden mittaan säästää kymmeniä euroja, suuremmassa perheessä satasia. Hana kannattaa laittaa kiinni saippuoinnin ja hampaanpesun ajaksi.
2. Säädä veden virtaamaa
Suihkuhanojen virtaamaksi riittää 12 l/min, käsipesuhanalle 6 l/min.
Painetason voit testata itse: valuta vettä hanasta täydellä paineella 30 sekuntia astiaan, mittaa veden määrä ja kerro se kahdella.
3. Korjauta hanojen ja wc-istuimien vuodot ripeästi
Näin paljon vesivuoto voi tuhlata:
- tiputtava hana, n. 3 litraa/tunti = 26 m3/vuosi = n. 150 €/vuosi
- jatkuva vuoto hanasta, n. 180 litraa/tunti) = 1500 m3/vuosi = n. 9 000 €/vuosi
- WC-istuimen pieni vuoto, n. 30 litraa/tunti = 260 m3/vuosi = 1 050 €/v
WC-istuimen vuodon voit helposti testata itse: laita wc-paperiarkki pöntön sisätakareunaan niin, ettei se kosketa vettä. Jos paperi kastuu, pönttö vuotaa.
4. Vaihda kodinkoneet ja vesikalusteet energiatehokkaampiin
Uudet vesipihit vesikalusteet, suihkulaitteet ja hanat säästävät vettä huomattavasti vanhoihin malleihin verrattuna. Kosketusvapaat hanat vähentävät hukkujuoksutusta jopa 50 prosentissa. Kun 70-luvun WC-pönttö käytti vettä 9 litraa yhdellä vetämisellä, nykyisin kaksoishuuhtelussa isompi huuhtelu käyttää vettä 4 litraa ja pienempi huuhtelu 2 litraa.
Uudet pesukoneet säästävät energiaa. Yhden pesukerran sähkö maksaa noin 10 ja vesi 16 senttiä. Vettä kuluu n. 60 litraa/pesukerta ja sähköä 1 kWh. Vanhat laitteet veivät vettä ja sähköä yli puolet enemmän.
Lähde: Motiva, TTS
Lisää vinkkejä fiksuun vedenkäyttöön. (ladattava pdf-tiedosto)
Asuntokohtaiset vesimittarit vähentävät turhaa vedenkulutusta
Taloyhtiöissä asuntokohtainen vedenmittaus tulee pakolliseksi. Suomessa vuoden 2020 lopulla hyväksytyn EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaan taloyhtiöissä, joihin haetaan rakennuslupaa käyttövesiputkistojen uusimiselle tai uudisrakentamiselle, on asennettava kylmän ja lämpimän veden kulutusta mittaavat etäluettavat vesimittarit, joita on käytettävä taloyhtiön vesikustannusten jakamiseen. Näin asukkaat maksavat vain itse kuluttamastaan käyttövedestä.
Suomalaisiin taloyhtiöihin on jo aikaisemmin saneerausten yhteydessä asennettu asuntokohtaisia vesimittareita. Uudisrakennuksissa ne ovat olleet pakollisia vuodesta 2011 lähtien.
Vedestä todellisen kulutuksen mukaan maksavat kotitaloudet kuluttavat aiempien arvioiden mukaan jopa 20 prosenttia vähemmän vettä kuin ne taloudet, jotka maksavat kiinteän vesimaksun.
Korona-aika lisää vesikustannuksia, kun käsiä pestään jatkuvasti.
Kustannuksissa voisi säästää myös, jos vedenjakelija alentaisi joskus veden hintaa tai ainakin pidättäytyisi korotuksista. Imatran osalta se ei liene mahdollista, kun vesi- ja viemäriverkosto on päästetty huonoon kuntoon ja putkethan on uusittava.
Aloitin OKT-asumisen 1992 ja silloin vesikuutio maksoi 11,55 mk/m3 (alle 3 nykyeuroa).
Ei korotukset suuria ole olleet inflaatioon verrattuna, nyt hinta on 5,17€/m3.
Mittarivuokra eli perusmaksu on yli 3-kertaistunut, mutta ei se paljoa ole. Sähkönsiirron perusmaksu on viisinkertainen.
Monet väittää että euroon siirryttäessä hinnat moninkertaistuivat, joka on täyttä soopaa. Ei edes kahvikupin hinta sen takia ole kallistunut.
Ei veden hintakaan erityisemmin noussut vuodesta 2001 siirryttäessä 2002 euron käyttöön.
Mutta sen EU sai aikaiseksi, että vedestä tehtiin verollista.
Jo 1.6.1994 siitä alettiin perimään 22% arvonlisäveroa, nyt 24%.
Vessanpyttyä huuhtelemallakin valtio meistä kansalaisistaan hyötyy.
Vedestä maksetaan vesimaksua ja jätevesimaksua, samalla mittauksella. Mutta älkää nyt ainakaan sitä hulevesimaksua alkako perimään. Se on jo liian keinotekoista rahastamista.