Yli 400 kilometriä kahdessa vuodessa – Imatran seudulla sähkökatkot ovat vähentyneet selvästi
Marraskuussa riehuneen Liisa-myrskyn aiheuttamat viat koskettivat vain kolmea prosenttia Imatran Seudun Sähkönsiirron asiakkaista, ja ne saatiin korjattua nopealla aikataululla. Puista vapaalla sähkölinjalla puut eivät enää yllä sähkölinjoille.
Imatran Seudun Sähkönsiirron ja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan kaksivuotisen Puista vapaa sähkölinja -projektin tarkoituksena on ollut varmentaa sähkönsaantia leventämällä johtokatuja sähkölinjojen ympäriltä. Tulevan maaliskuun loppuun mennessä projekti päättyy ja johtokatuja on siihen mennessä levennetty 10 metristä 40 metriin, yhteensä 431 kilometrin matkalta. Sähkökatkot ovat vähentyneet selvästi koko alueella, kun puut eivät kaatuessaan enää yllä linjoille.
Toimintavarma sähkö on yritystoiminnankin kannalta välttämätön nykypäivänä. Erityisen suuressa merkityksessä esimerkiksi Tellan maitotilalla Kemppilässä. Metsäkoneyrittäjä Petri Torvinen on yksi viidestä projektissa tietä raivanneista metsäkoneyrittäjästä. Hän on ollut osaltaan varmistamassa niin oman kylänsä kuin myös Riku Tellan maitokarjan hyvinvointia, ja rakentamassa sähkön osalta varmempaa huomista.
Katkotonta sähköä itselle ja muille lähialueen asukkaille raivaamassa
Metsäkoneyrittäjä Petri Torvinen odottaa kunnon talvea. Viime vuodelta rästiin jääneet Puista vapaa -hankkeen suokohteet vaativat painavien työkoneiden alle kantavampaa, pakkasen kovettamaa maata. Kaksivuotisen hankkeen loppusuora häämöttää jo. Sähkölinjat varoalueineen sekä hankkeen saavuttama lukuisa määrä maanomistajia ovat tehneet työrupeamasta poikkeuksellisen. Karsittavalle johtolinjalle on mahtunut Torvisen sanojen mukaan aivan kaikkea.
– Paikoitellen on ollut maastollisesti haasteellistakin, mutta se oli etukäteen tiedossa.
Välillä päivässä valmistuu monta sataa metriä puutonta linjaa, välillä on vaikea saada viittäkymmentä metriä valmiiksi. Torvisen lisäksi se on työllistänyt useita paikallisia metsäalan ammattilaisia.
Tarkkaa etukäteissuunnittelua
Sähkönlinjan läheisyydessä työskentely vaatii tarkkaa suunnittelua. Reitit ja puupinojen sijoittelupaikat on mietittävä etukäteen. Vaikka korkeutta riittäisi pinon kasaukseen, on sen riitettävä myös jatkokuljetuksen kuormaukseen. Turvaetäisyydet on määritelty tarkasti. Säätilaan pitää myös kiinnittää enemmän huomiota kuin normaalilla hakkuutyömaalla.
– Kovassa tuulessa puut voivat kaatua linjan päälle.
Tavallisesti hakkuutyömaalla käsittää vain yhden maanomistajan metsäpalstan. Puista vapaa -hankkeen työmailla päivän aikana on saatettu poistaa puita jopa 15 eri maanomistan mailla. Hakkuita tauottaa yhteydenpito maanomistajiin, Torvinen soittaa tai laittaa viestiä jokaiselle ennen töiden aloittamista.
– Kartan ja palstarajojen kanssa pitää olla tarkkana. Sähkölinjojen tarkastelu maastossa onkin motokuskin työpaikkaliikuntaa.
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala on jakanut työmaat viiden motoyrittäjän kesken. Sijoittelussa on otettu huomioon myös yrittäjien maantieteellinen sijainti.
– Enpä muista, että koskaan aiemmin olisi ollut näin lyhyt työmatka, parhaimmillaan 50 metriä, Torvinen nauraa.
Hankkeen alussa Petri teki työtä yhdessä vaimonsa Lauran kanssa. Hän levensi linjaa motolla ja Laura kuskasi puut ajokoneella tienvarsipinoon. Lauran piti kuitenkin jättäytyä pois metsältä oman hevosenkengitystoiminnan kasvaessa. Nyt Torvisen koneketjussa puita on ajanut vaimon veli.
Hankkeesta monenlaista hyötyä
Nyt eivät valot enää välkähtele Torvisen pariskunnan kotona Jukajärvellä. Sähkökatkot saattoivat aiemmin metsäisellä seudulla kestää lähes vuorokauden. Kahden hevosen ja neljän valjakkokoiran tarpeisiin katkoksissa oli reagoitava heti.
– Kun tuuli alkoi yltyä, piti kiirehtiä keräämään eläimille vettä.
Imatran Seudun Sähkönsiirron hanke on tuonut yrittäjäpariskunnalle pariksi vuodeksi taloudellista turvaa. Tämä on auttanut Petrin yritystä, Kaapotti Oy:tä, laajentamaan toimintaa investoimalla kaivinkoneeseen. Jatkossa metsäpalvelujen tuottamisen ohella palvelutarjonnassa ovat myös maansiirtotehtävät.
Yksi mies, yksi robotti ja parisataa iloista ammua
Riku Tellan maitotila Kemppilän kylässä on hyvin pitkälti sujuvan sähkönsaannin varassa. Yhden miehen maatalousyritys pyörittää robotiikan avustuksella automatisoitua navettaa, jossa käyskentelee vapaasti pari sataa eläintä, vajaa sata lypsylehmää ja loput hiehoja ja vasikoita. Kahdeksan vuotta sitten rakennettuun navettaan Tella haki esikuvaa eläinten hyvinvoinnin edelläkävijämaasta Kanadasta. Tehotuotannon sijaan hän oli entistä vahvemmin sitä mieltä, että kaiken keskiössä pitäisi olla tuotantoeläimen hyvinvointi.
– Hyvinvoiva lehmä on myös tuottavampi. Olen sen pystynyt itse todistamaan.
Rakennussuunnittelijan piirroksista valmistui satametrinen, kallellaan oleva navettarakennus rullattavilla verhoseinillä ja hiekkaparsilla.
– Lehmillä ei ole kosketusta betoniin vaan ne voivat toteuttaa omia luontaisia tarpeitaan, kuopsutella vaikka mielenosoituksellisesti puolen metrin turve- ja hiekkapohjaista makuupaikkaansa.
Automaatio mahdollistaa eläinten oman tahdon
Ilman sähköisiä, automatisoituja toimintoja ei tätä karjamäärää pystyisi yksi mies pitämään.
– Pelkästään sadan lehmän lypsämiseen menisi useampi tunti kerrallaan, kahdesti päivässä. Nyt lehmät saavat mennä lypsylle, milloin itse parhaaksi kokevat. Lypsyrobotti on toiminnassa ympäri vuorokauden.
Automatisoidussa navetassa karjasilmän merkitys myös korostuu. Lehmiä ei suinkaan hoideta vain tietokoneruutua tuijottamalla, vaan hoidosta vastaa aina ihminen.
– Hoitajan on huomattava sairaat tai muuten poikkeavat eläimet jo korvakarvojen asennosta. Datan ja karjasilmän yhteispeli on vahvuus.
Tekniikan toimintavarmuudesta huolehtiminen on automaationavetassa sitovin tekijä. Lypsyrobotti saattaa soittaa virheilmoituksen mihin vuorokauden aikaan hyvänsä.
– Puhelimessa on aina oltava virtaa ja kovin kauas en voi lähteä.
Lehmiä palvelee eri tarkoitukseen valmistetut laitteet, jotka huolehtivat perustoiminnoista eli ruokinnasta, rapsutuksista, puhtaanapidosta ja lypsystä. Lehmillä on kaulassaan transponderit eli tunnistimet, joihin jokaisen yksilölliset tiedot on tallennettu. Esimerkiksi ruokakioskit annostelevat asiakkailleen aina oikean, maidon tuotantomäärään perustuvan ravintosekoituksen.
Harja- eli rapsutuskone lienee lehmien suosikki, ainakin kun niiden hohtavan puhdasta karvapeitettä katsoo. Vaikka Tella rapsuttelee sarvipäitään ohi kulkiessaan, ei varsinaiselle harjaamiselle riitä aika.
– Itse ne huolehtivat puhtaudestaan. Käyvät harjakoneella tuon tuosta sellaisissakin mutka-asennoissa, että ihan ihmettelen, miten taipuvat.
Navetan väsymätön puurtaja on lypsyrobotti, joka tarjoaa helpotusta täysiin utareisiin lehmien itse parhaaksi katsomallaan ajalla, kahdesta neljään kertaan vuorokaudessa.
– Parhaiten tuottavat yksilöt antavat jopa 80 kg maitoa vuorokaudessa. Sellaista määrää ei mitenkään saisi tavallisella lypsykoneella, eikä lehmän utareisiin se määrä edes mahtuisi.
Tellan tila tuottaa suunnilleen kolme tuhatta litraa maitoa vuorokaudessa. Maito kulkee lypsyrobotista jäähdytinsäiliöön. Tilan suurin sähkösyöppö pitää sisällään suunnilleen kuusi tuhatta litraa tulonlähdettä, jonka maitoauto tyhjentää joka toinen päivä. Tilan koko tuotantoketju onkin välittömästi ongelmissa, jos sähkön saanti katkeaa.
– Jo 15 minuutin sähkökatkos on meille todella pitkä. Kahden minuutin katkosta robotti jo soittaakin ilmoittaen viasta virran saannissa. Toimiva sähkönjakelu on eläinsuojeluasia. Vettäkin tällä karjamäärällä kuluu 12 kuutiota vuorokaudessa.
Kerätäänkö havut ym. pois hakkeeksi vai jääkö maastoon? Hyvä projekti
Kiitos palautteestasi. Metsänomistajan vastuulle jää puusto (havuineen) joka kaadetaan, mutta jota ei korjata. Nämä puut jäävät metsänomistajan vapaasti hyödynnettäväksi, eli niistä voi tehdä polttopuuta tms.
Hienoa että kohtuuttomat ja täysin turhat tuulen aiheuttamat sähkökatkot saadaan kuriin. Meitä kolmea prosenttia (tai 130 km) se ei kuitenkaan lohduta. Onko tarkoitus tehdä myös loputkin keskijännitelinjoista säävarmoiksi ? Kuten esim. tämä Perä-Meltolan seutu.
Vai vastustaako joku puun omistaja, että ”minun 30 metristä kuusta ette saa kaataa” vaikka se on ilmiselvä uhka sähkölinjalle ?
Sähkönsiirtoyhtiöllekin se on varmasti taloudellinen etu, jos yllättävät tuulenkaadot linjojen päälle voidaan estää. Ei tarvitse maksaa hätä- ja ylityökorvauksia vahinkojen korjaajille eikä korvauksia kuluttajille yli 12 tunnin pituisista katkoksista.
Viisi vuotta sitten Päivärinteenkadun pylväsmuuntaja särkyi, kun jättiläiskuusi kaatui rikkoen myös 20 kV linjaa. Katkos kesti 28 tuntia ja varmasti tuli kalliiksi. Kuitenkaan vauriopaikalla ei ole raivattu yhtään edelleenkin ylikorkeana kasvavia puita pois.
Viimeksi 19. marraskuuta kun tuuli jonkun verran, niin taas puut tavoittivat linjaan Lampsiin/Hallikkaanjoen tienoilla ja sähköt katkeilivat, lopulta 5 tunnin ajaksi. Onko tuo ryteikkö jo raivattu?
Lyhytaikaiset itsestään ohimenevät katkokset eivät haittaa, jos pika- ja aikajälleenkytkennät hoitavat jakelun kuntoon jonkun latvuksen tai oksan hipaistessa avojohtoa. Mutta jokainen ymmärtää, että noin 10 m korkean linjan vieressä kasvava 20-30 m korkea puu tekee kaatuessaan pahaa tuhoa. Tai pitäisi ymmärtää, ainakin sähköalan ammattilaisten !
Kiitos palautteesta. Hanke on kaksi vuotinen ja se käsitti kaikki asemakaava-alueen ulkopuoliset runkojohdot. Kaikki linjat, joihin maanomistaja on antanut raivausluvan tullaan raivaamaan ensi vuoden maaliskuuhun mennessä. Asemakaava-alueella tullaan johdot kaapeloimaan nopeutetussa aikataulussa. Mainitsemasi linja kuuluu tähän asemakaava-alueeseen ja siihen ratkaisuna on kaapelointi sitten aikanaan.
Meillä tästä Valkeamäestä muutaman kilometrin päässä on Järvi-Suomen sähköverkko ja siellä nuo asiakkaat saavat kärsiä sähkökatkoista paljon useammin kuin me, ja siirron perusmaksutkin on melkein tuplat . Meillä ei viime aikoina ole ollut kuin ihan pieniä katkoksia myrskyistä huolimatta. Hyvin olette hoitaneet tuon toimitusvarmuusvaatimuksen. Toivotaan, että saatte loputkin linjat hoidettua puuvarmoiksi
Mukava kuulla, että olette olleet tyytyväisiä!
Sähkölinjojen lunastus on laillistettu ryöstö maanomistajia kohtaan, suolarahat saa korkeintaan. Tällä sähköyhtiöt vielä rahastavat jatkuvasti nousevilla sähkö siirrolla& perusmaksuilla. Vielä kehuvat toimintaansa.
2 kk sähkönjakelu toimi häiriöttömästi, mutta tänään Meltolan perälläkin se katkesi kahdesti.
Häiriösivulta huomasin että vika oli etelämpänä lähellä valtakunnanrajaa ja mm. Kuurmanpohjassa. Ei koskenut kovin montaa muuntopiiriä, mutta kesti ainakin pari tuntia. Olisi hyvä tietää mikä sen sähkölinjan nyt rikkoi. Öinen pakkaslumisadehan oli jo loppunut eikä tuulikaan ollut voimakas. Sehän ei ole asemakaava-aluetta, eli kuulunee raivattavien linjojen piiriin. Särkyikö 20 kV avolinja nyt vanhuuttaan ?
Kiitos kommentistasi. Kyseinen sähkökatko johtui Puista vapaan sähkölinja -projektimme puunkorjuusta. Puunkorjuukoneen nostopuomi osui valitettavasti linjaan ja se katkesi. Linja korjaus kesti pari tuntia.
Kiitos selvityksestä.
Kunnossapidossa on riskinsä, vahinkoja sattuu.
Myös näiden riski pienenee, kun linjat saadaan raivattua ja myös ylläpidetään puusta vapaana, jolloin ei välttämättä tarvita ilmajohtoihin saakka ulottuvia koneita.